Tapahtumamarkkinointi voi Suomessa yhä vahvemmin. Nousukiitoinen trendi selviää Sponsorointi ja tapahtumamarkkinointi ry:n teettämästä Tapahtumabarometri-tutkimuksesta.

Suomalaiset yritykset käyttivät vuonna 2018 tapahtumamarkkinointiin noin 137 miljoonaa euroa. Se merkitsi noin kahdeksan prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna.

”Viimeiset kolme vuotta ovat markkinoinnin kentällä olleet hyviä. Ilahduttavaa on se, että kyselyyn vastanneista yrityksistä yli puolet arvioivat kasvun jatkuvan myös alkavana vuotena”, tutkimuksen tehneen Sponsor Insight Oy:n tutkimusjohtaja Klaus Virkkunen sanoo.

Sponsor Insightin tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja se sisälsi Suomen 50 suurinta tapahtumatoimistoa.

Markkinointi on aina läsnä – tavalla tai toisella

Tapahtumamarkkinointi kattaa suuren määrän erilaisia ja eri asioita tavoittelevia tapahtumia. Lähtökohtana on kuitenkin, että tapahtumassa on mukana jokin markkinoinnillinen elementti.

Yksinkertaisimmillaan tapahtumamarkkinointia voi olla massatapahtuma uuden tuotteen markkinoimiseksi, mutta tapahtuman avulla tehtävä markkinointi elää ensisijaisesti sen mukaan, mille ryhmälle tapahtuma on suunnattu. Se voi yhtä hyvin merkitä myös tarkasti valitun osallistujajoukon verkostoitumista mielekkään tekemisen ympärille.

Samoin kuin missä tahansa markkinointitoimenpiteissä, tapahtumamarkkinoinnissa onnistumisen edellytyksenä ovat selvät tavoitteet. Osallistujien on ymmärrettävä, milloin sovitaan diilejä, milloin taas rakennetaan luottamusta ja yhteistyötä tulevaisuuden onnistumisia varten.

Ruotsi osaa tämänkin paremmin

Suomen kasvuluvut näyttävät hyvältä, mutta eivät kuitenkaan niin hyviltä, etteikö länsinaapurissa asiat olisi vieläkin paremmin. Vuonna 2017 Ruotsissa sponsori- ja tapahtumamarkkinointiin investoitiin noin 1,1 miljardia euroa. Se on neljä kertaa enemmän kuin Suomessa, vaikka väkiluvun osalta markkina-alue on vain kaksinkertainen. Tapahtumamarkkinoinnin osuus Ruotsissa oli sekin noin 400 miljoonaa.

“Ruotsalaiset ovat jo pitkään ymmärtäneet tapahtumamarkkinoinnin arvon. Sielläkin panostukset kasvavat, mikä kertoo siitä, että yritykset näkevät siitä saatavan selvästi myös brändinrakennuksessa hyötyä”, Klaus Virkkunen sanoo.

Maiden välillä on tosin eroa myös tilastoinnissa. Ruotsin tutkimuksissa yritysten sisäiset tilaisuudet lasketaan kokonaisvolyymia tarkastellessa mukaan. Eri markkinoinnin lajien osuuksia vertaillessa ne putoavat kuitenkin tarkastelusta pois.

”Jos Suomen luvut puhdistaa yritysten sisäisistä tapahtumista, tapahtumamarkkinoinnin luku olisi noin 110 miljoonaa euroa.”

Hyvä tapahtuma luo yhteyden

Suomessa tapahtumamarkkinoinnin volyymia ei ole ennen Sponsor Insightin barometriä tutkittu moneen vuoteen.

”Alan toimistojen tietojen perusteella meillä oli aika hyvä yleiskuva, mutta tarkemman tutkimuksen myötä tilanne osoittautui jopa oletettua paremmaksi”, Virkkunen sanoo.

Virkkunen tähdentää, ettei yhden vuoden tuloksista voi vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Satsaukset tapahtumamarkkinointiin kasvoivat vuonna 2018 kuitenkin noin kahdeksan prosenttia.

”Kasvu on trendi, ja sen on hieman nopeampaa kuin markkinoinnissa keskimäärin”, Virkkunen sanoo.

Yksi keskeinen syy tapahtumamarkkinoinnin kasvulle on koko markkinointivolyymin voimistuminen. Kasvu noudattelee koko segmentin kasvua, mutta samalla esimerkiksi lisääntyvä digimarkkinointi vaatii rinnalleen yhä vahvempia inhimillisiä kohtaamisia.

”Digipuolella voi ehkä laskea klikkauksia, mutta mitä ne sitten kertovat. Hyvän tapahtumamarkkinoinnin voima on siinä, että ihmiset voi kohdata rentoutuneena miellyttävän tekemisen ohessa. Se synnyttää siteitä”, Virkkunen näkee.

Haluatko kuulla lisää tapahtumamarkkinoinnin hyödyistä? Ota yhteyttä: jyrki.aittola@wolttigroup.fi