Hyvin järjestetty yhtiökokous on viesti. Se kertoo osakkeenomistajan arvon.

Yhtiökokouksen koolle kutsuminen perustuu osakeyhtiölakiin. Se on pidettävä, mutta itse tapahtuman järjestämisessä juridiikka on huono lähtökohta. ”Turhan moni yhtiö miettii sitä, että yhtiökokous pidetään, koska laki niin vaatii, pitää pakolliset katsaukset ja tarjoaa ehkä kahvia ja pullaa”, tiivistää HP Hämäläinen, Wolttigroupin Head of Production.

Asian ei kuitenkaan tarvitsisi olla näin. Parhaimmillaan hyvin järjestetty yhtiökokous on tehokas markkinointitapahtuma, jossa yhdellä kerralla tavoitetaan suuri joukko yhtiölle tärkeitä ihmisiä – osakkeenomistajia, eli yhtiön omistajia.

”Kyse on ennen kaikkea piensijoittajien innostamisesta. He ovat yhtiön brändilähettiläitä, ja kun heidät saadaan innostumaan, heidän sitoutumisensa yritykseen paranee, ja he kertovat siitä myös muille.”

Sijoittaja ei tiedä – näytä se hänelle

Suomessa on yli 800 000 suoraan osakkeisiin investoivaa piensijoittajaa. Yhtiöstä riippumatta yhteistä heille on kiinnostus kannattavuuteen sekä pörssikurssin ja osingon kehitykseen.

”Keskimäärin piensijoittaja ei tunne kovin hyvin yhtiön operatiivista työtä. Yhtiökokous onkin erittäin hyvä tilaisuus viestiä osaamisesta, strategisista kehityshankkeista ja vastuullisuudesta. Siis kaikesta siitä, mistä yhtiö on ylpeä.”

Yhtiökokous on hyvä paikka nostaa eri liiketoimintayksiköiden kova työ ja osaaminen esiin.

”Oman yhtiön avainhenkilöt on hyvä sitouttaa siihen, että he haluavat esitellä parhaalla mahdollisella tavalla oman liiketoimintansa niin, että osakkeenomistajat sen ymmärtävät.”

Paras hetki toiminnan esittelemiselle on ilmoittautumisen ja varsinaisen yhtiökokouksen välinen aika. Moni saapuu ajoissa paikalle. ”Silloin ihmiset on helppo ottaa kiinni. Kokouksen jälkeen ihmiset juovat kahvit, verkostoituvat ja katoavat omille teilleen.”

Älä väitä, kun voit näyttää

Osakkeenomistajille voi viestiä esimerkiksi vastuullisuudesta, henkilöstöohjelmista, yhteiskunnallisesti tärkeiden asioiden sponsoroinnista tai innovaatioista, joiden on lupa odottaa vaikuttavan tulokseen.

”Kerran toimme kokonaisen laivan komentosillan messukeskukseen. Simulaattorin avulla osakkeenomistajat saivat havaita, miten yhtiön kehittämä etähallintajärjestelmä järjestelmä käytännössä toimi”, Hämäläinen antaa esimerkin.

Yhtiökokouksen nostaminen uudelle tasolle maksaa, mutta niin maksaa tylsemmän paperit käteen -tyyppinen ratkaisukin. Kyse onkin myös tilannetajusta: jos yhtiössä on säästöohjelma ja yt-neuvottelut takana, ylitsepursuavaa yhtiökokousta on vaikea nähdä pr-voittona.

”Mutta kyse ei niinkään ole siitä, että rahaa pitäisi kuluttaa kamalasti. Hyvä yhtiökokous lähtee siitä, että mietitään, miten voisimme viestiä itsestämme hieman luovemmin ja mielenkiintoisemmin.”

Väylä kohti parempaa omistamista

Hyvän yhtiökokouksen selkäranka on huolellinen valmistelu. Projektin suunnitteluun ja toteutukseen aikaa on varattava neljästä kuuteen kuukauteen. Asialistan kärjessä on sopivan tilan varaaminen: sopiva paikka skaalautuu väkimäärän mukaan ja on helposti saavutettavissa. Tiloja varataan jopa vuosia etukäteen.

”Kun yhtiökokous järjestetään mielenkiintoisesti, sana kiirii, ja usein seuraavana vuonna väkeä tulee entistä enemmän. Puskaradio tosin toimii myös toiseen suuntaan”, Hämäläinen sanoo.

Kävijälle kokous tarjoaa läpileikkauksen yhtiöstä aina assistentista hallituksen puheenjohtajaan. Eniten odotuksia herättävät tärkeimpien johtajien puheet, joita nykypäivänä ei papereista lueta.

Perusasioihin kuuluu myös laadukas ääni- ja esitystekniikka, kuten animoidut, yrityksen graafisen ilmeen mukaiset esitysmateriaalit.