Kun pikkujoulut suunnitellaan huolellisesti, niihin käytettävä raha muuttuu kulusta investoinniksi, joka kasvattaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.

Joulupukit vasta hiovat juhannussuunnitelmiaan, mutta yrityksissä kaukaiselta tuntuvan joulun väistämätön lähestyminen on otettava tosissaan. Etenkin, jos ajatuksissa on järjestää pikkujoulut isommalle porukalle.

”Osa yrityksistä tekee perusvaraukset jo heti edellisten pikkujoulujen jälkeen tai heti alkuvuodesta. Isoimmat yritykset ovat suurimmaksi osaksi jo varauksensa tehneet, mutta iso varausbuumi alkaa viimeistään kesän lopulla”, Wolttigroupin asiakkuusjohtaja Jukka Mäkelä sanoo.

Mitä enemmän haluaa valinnanvaraa, sitä aiemmin pitää olla liikkeellä. Sesonki joulukuussa on lyhyt. ”Käytännössä suosituimpia pikkujoulupäiviä on vain neljä. Paitsi parhaat paikat myös suosituimmat artistit ja esiintyjät menevät nopeasti. Ne kannattaa varata heti, mutta kaiken muun ehtii järjestää kuntoon vielä myöhemminkin.”

Hyvä juhla viestii arvostusta

Pikkujouluperinne on aika ajoin kyseenalaistettu tarpeettomana. Nykypäivän alati kiireisemmässä työkulttuurissa työkavereilla on kuitenkin vain harvoin mahdollisuutta kokoontua yhteen pitämään hauskaa ilman tulospaineita.

”Pikkujoulujen merkitystä on vähätelty, ja etenkin huonompina aikoina ne on nähty pakkopullana tai kulueränä. Pikkujoulujen merkitys on kuitenkin isompi kuin ajatellaan, sillä työntekijöille juhlat ja niiden laatu ovet merkki siitä, miten työnantaja heitä arvostaa.”

Parhaimmillaan pikkujoulut kasvattavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Epämuodollisissa puitteissa on mahdollista tutustua myös työkavereihin, joiden kanssa työpaikalla ei ole tiiviisti tekemisissä.
Suunnitteluvaiheessa katse kannattaa suunnata kohderyhmään. Lopputulos on aina tasapainoilua erilaisten ihmisten ja mielihalujen välillä.

”Jo pienessäkin yrityksessä on erityyppisiä ja ikäisiä ihmisiä. Jollekin riittää kivat puitteet ja rentoutuminen, kun toinen nauttii siitä, että saa nähdä ykkösartistin ja bailata. Suunnitelmat pitäisi kuitenkin tehdä niin, että kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi.”

Rakenna pikkujouluihin nostattava draaman kaari

Kun pikkujoulut suunnitellaan huolellisesti, niihin käytettävä raha muuttuu kulusta investoinniksi, joka kasvattaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Tämä edellyttää sitä, että pikkujoulujen ympärille luodaan positiivinen jännite, joka kestää ensimmäisestä kutsusta juhlien läpi jälkipeleihin asti.

  1. Aloita suunnittelu ajoissa ja päätä mahdollisesta teemasta.
  2. Päätä ajoissa myös se, kuka pikkujouluissa esiintyy ja mitä muuta ohjelmaa juhlissa on. Näin voit käyttää sisältöä osana juhlakutsuja ja -viestintää heti.
  3. Lähetä kutsut jo alkusyksystä, jotta kaikilla halukkailla on yhdenvertainen mahdollisuus varata aikaa kalentereihinsa.
  4. Luo juhlien lähestyessä odottavaa tunnelmaa yrityksen viestintäkanavissa.
  5. Kun juhlat ovat ohitse, laadi yrityksen sisäiseen viestintään kertomus ja esimerkiksi kuvagalleria pikkujouluista, jolloin myös poisjääneet pääsevät tapahtumiin mukaan.

Hyvät uutiset istuvat juhlaan

Toteutukseen vaikuttaa yrityksen koko. Pienelle firmalle hyvä ratkaisu on usein ravintolan tarjoama valmis paketti, jota voi viilata omien tarpeiden mukaan.

”Mutta mitä isompaan firmaan mennään, sitä enemmän se alkaa tuntua bulkilta. Tapahtumajärjestäjä osaa auttaa siinä, miten tilaisuus rytmitetään draaman kaaren mukaan.”

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, missä välissä puhutaan asiaa, milloin nautitaan esityksistä ja milloin vain ruokaillaan tai seurustellaan. Vaikka tilaisuus on rento, mukaan voi ujuttaa myös asiapuolta yrityksen toiminnasta.

”Pikkujoulut eivät kuitenkaan ole negatiivisten uutisten paikka. Sen sijaan kiitosten antamiselle ja yhteisten saavutusten esiin nostamiselle siellä on paikkansa. Pikkujoulujen on oltava paikka, missä voidaan juhlia hyvällä fiiliksellä.”

Drinkkilippujen laskeminen kertoo laiskuudesta

Vuosien varrella pikkujoulukulttuuri on muuttunut yhä siistimmäksi. Kun ennen juhlien laatu mitattiin lähinnä virvokkeiden määrällä, on tilalle tullut elämyksellisyys. Vapaa hana on yhä useammin vaihtunut drinkkilippuihin.

”Se on vain hyvä asia. Totta kai ylilyöntejä voi aina sattua, mutta ylipäätään juhlintakulttuuri on tullut paljon aiempaa fiksummaksi. Siinä mielessä keskustelu pikkujoulusta ja alkoholista on ylimitoitettua.”

Erityisesti nuorempi polvi odottaa työnantajan järjestävän juhliin laadukasta ohjelmaa. Se on osa muuttuva työkulttuuria. Palkan lisäksi työn halutaan antavan elämään sisältöä ja yhteisiä hetkiä oman yhteisön kanssa. ”Siksi onkin aika turhaa miettiä, antaako vieraille neljä vai kuusi drinkkilippua. Jos niitä lasketaan, se on vain merkki siitä, ettei juhliin ole viitsitty järjestää mielekkäämpää ohjelmaa.”