Tapahtumien vaikuttavuuden mittaaminen on monelle haaste, eikä ihme. Olennaista on mitata aina samoja asioita ja muistaa myös analysoida tulokset. Vain niin voi oppia.

Tapahtumien tulosten mittaamista pidetään usein hankalana. Tapahtumamarkkinoinnille ei ole yhtä vakiintunutta mittaria, joka kertoisi onnistumisesta. Oikeat mittarit kun riippuvat tapauksesta, ja kullekin tapahtumalle asetetuista tavoitteista.

Onnistumista mitataankin usein erikseen kutakin tapahtumaa varten määritellyillä mittareilla. Se tekee tulosten vertailusta hankalaa. Jos samaan kohderyhmään pyritään vaikuttamaan monella tavalla ja eri toimenpiteiden tehoa halutaan verrata toisiinsa, tulisi myös mittaamisen olla yhteneväistä.

“Tapahtumamarkkinoinnin mittareiden ja mittaustavan pitäisi olla sama kuin millä asiakkuustyötä ylipäätään mitataan ja johdetaan”, sanoo Wolttigroupin Business Director Jarkko Kivikoski.

Kolme vaikuttavuuden mittaria: kaupalliset tulokset, näkyvyys ja kokemus

Tapahtumamarkkinoinnin vaikuttavuutta kannattaa mitata kolmella tavalla. Ensimmäinen niistä on kaupallinen vaikuttavuus.

“Useimmat tapahtumat tehdään kohderyhmille, jotka ovat kaupallisesti merkittäviä. Asiakastapahtumia ja messuja pitäisi siksi myös mitata asiakkuuksien kehittämisen näkökulmasta, kuten saatujen liidien määrällä tai vaikka kontaktien aktiivisuudella. Toisin sanoen asioilla, jotka hyödyttävät myynnin ‘ränniä’”, Jarkko Kivikoski kuvaa.

Toiseksi tulisi mitata tapahtumien markkinointiviestinnällistä arvoa: millainen näkyvyys tapahtumalla saavutetaan ja mikä on tapahtuman arvo “sisältöalustana”.

“Parhaimmillaan tapahtuma aiheuttaa paljon liikettä kaikissa kanavissa ja tapahtumayleisön lisäksi tavoitetaan valtavasti muitakin ihmisiä”, Kivikoski sanoo.

Kolmanneksi olisi tärkeää mitata osallistujien kokemusta sekä sisäisissä että ulkoisissa kohderyhmissä. Vieraiden lisäksi oman talon väeltä kannattaa säännöllisesti kysyä, miten hyvin tapahtuma on palvellut esimerkiksi kaupallisia tarkoituksia.

Onnistuminen on monen osan summa  – tärkeintä on tuloksista oppiminen

Voittoisat tapahtumat ovat niitä, joissa läsnäolijat kokevat tapahtumalla olleen arvoa ja tulokset voidaan myös osoittaa muilla, konkreettisilla mittareilla.

“Toisinaan tapahtuman osallistujat kokevat, että tapahtuma on ollut onnistunein koskaan. Tapahtuma ei silti näy mitenkään kaupallisissa tai markkinoinnillisissa tuloksissa. Mikään mittareista ei ole yksinään autuaaksi tekevä, mutta kolmella mittarilla saadaan hyvä arvio siitä, onko tulos hyvä vai ei”, Kivikoski sanoo.

Vaikka tuloksia mittaisi kolmelta kannalta, yksittäisen tapahtuman tuloksia ei silti ole mielekästä tuijotella. Kun tapahtumien onnistumisesta halutaan saada absoluuttista tietoa, pitää muistaa kysyä, mihin tuloksia verrataan.

“Kannattaa mieluummin mitata vaikka perustason tietoa kaikista tapahtumista kuin syvällisesti vain yksittäistä tapahtumaa. Jatkuvalla mittaamisella saadaan vertailukelpoisia tuloksia ja mahdollisuuksia analysoinnin kautta kehittää tekemistä. Yksittäisten tulosten kautta voi ainoastaan tarkastella yksittäisen toimenpiteen vaikutuksia.”

Mittaa aina samalla tavalla, tarpeeksi kauan ja analysoi tulokset

“Nyrkkisääntönä voi pitää, että mittaa aina. Ei siis vain yksittäisiä isoimpia tapahtumia, vaan myös pienet ja toistuvat. Keihäänkärkitapahtumien arvo muistetaan usein selvittää, mutta ei ympäri maakuntia olevia jatkuvia tapahtumia”, Jarkko Kivikoski kuvaa.

Dataa kannattaa myös kerätä riittävän kauan, vähintään puoli vuotta, ennen kuin sen perusteella alkaa muuttaa toimintatapoja.

“Kun on mitattu tarpeeksi kauan samalla tavoin, on analyysin aika. Analysoi useista kulmista: älä tyydy vain absoluuttisten tulosten löytämiseen, etsi syy-seuraussuhteita. Tekemisen kehittämisen kannalta on olennaista ymmärtää, mikä missäkin tapahtumassa on ollut eri näkökulmista hyvää.”

Haluatko kuulla lisää? Ota meihin yhteyttä!